Nopeesti vierähti taas reilu kolme viikkoa tien päällä. Ihan ku missään ei ois ollutkaan, vaikka täällä etelässä onkin ihan kesä jo tullut tässä välissä. Tuli siis tosiaan käytyä harrastamassa lumileikkejä Rukalla, Ylläksellä ja Levillä. Kelit ei tälläkään kertaa ollut oikein suosiolliset (viime vierailulla pakkanen pyöri 30 asteen molemmin puolin). Helvetinmoisia tuulia, sumua ja lumisadetta tällä kertaa. Tästä syystä tulikin vietettyä normaalista poiketen melko paljon aikaa laduilla väkisin hiihtäen. Viimeks tullu yhden talven aikana hiihdettyä näin paljon varmaan joskus ala-asteikäisenä. Pitkälle toistasataa kilsaa tulikin vedettyä ja yllättävän hyvin tuo vapaan hiihtäminen sujuikin, kai mä sitten oon vaan luonnonlahjakkuus.
Laskettelut jäi siis melko vähille. Jokaisessa keskuksessa oli hissejä kiinni kovien tuulien takia, eikä muutenkaan huvittanut hirveästi lähteä sokkona laskemaan sumun sekaan. Noh tulipahan käytyä Levin rinteetkin tsekkaamassa, edellisestä visiitistä kun on vierähtänyt lähemmäs 20 vuotta aikaa. Jos sitä vielä keväämmällä pääsis käväseen pohjosissa ja höyläämään rinteitäkin urakalla muutaman asteen pakkasessa ja auringonpaisteessa. Siinäkin mielessä aikaisemmista pohjoisen reissuista poikkettiin melko reippaasti, että humppaamisetkin jäi melko vähille ,vaikkakin tulihan se Pisteen terassi käytyä sumunkin keskellä käytyä tarkistamassa olevan paikallaan. Helvetti, mä oon oikeesti tulossa vanhaks.
Lenkkipolulle tuli eksyttyä pohjosen reissun aikana vain kerran ja sekin oli melko säälittävä yritys. Erehdyin vähän reittivalinnassani ja lähdin kipittämään "hiukan" liian vaativaan nousuun tunturia ylös. Ihan ylös asti ei päästy vaikkakin lounas meinas tulla hissillä ihan ylös asti. Ei menny ihan niin kuin Strömsössä, tai tässä Rocky 4:sen treenimontagen lopussa.
Noh, nöyrästi vaan nokka alamäkeä kohti ja kaverin kämpille tekemään kuolemaa. Huomattavasti helpompaa tuo tuntureiden kiipeäminen olikin lumikengillä KÄVELLEN, jota tuli myös kokeiltua.
Eka päivä kotona jo tosiaan takana. Tuli käytyä vähän lenkkareitakin ulkoiluttamassa ja jalat kulki niin hyvin, että itsekin hämmästyin. Tasan 7 km lenkki tuli riipastua 35 minuuttiin suht vaivattomasti. Näin muutamaa tuntia myöhemminkin jalat vielä kantaa, saa nähdä mikä on huomenna aamulla fiilis. Tän pohjalta itse uskoisin tuon puolimaratonin kipittämisen olevan pala kakkua parin kuukauden päästä Helsinki City Runissa ja pitääkin varmaan ruveta tässä pikkuhiljaa jonkinnäköistä aikatavoitetta itselle asettamaan.
Nyt kun kevätkin on jo kovassa vauhdissa niin pitää tuohon juoksutreenien osittaiseksi korvaajaksi/lisäksi ruveta myös fillaroimaan ahkerasti. Tänään tulikin varmaan ekaa kertaa tämän vuoden puolella kaivettua fillari pyörävaraston perukoilta ja käytyä vähän rullailemassa. Kunhan nyt saisivat loputkin hiekat tuolta teiltä kerättyä talteen ensin.
Näillä eväillä etiäpäin. Palaillaan astialle kun jotain kerrottavaa taas on.
